Kioskikissa mekkona

Ihastuin kuvissa kioskikissaan, mutta luonnossa kankaan pohjaväri ei ollut ollenkaan mieleeni. Mietinkin, että myynkö kankaan eteenpäin. Mutta 5v neiti ilmoitti päättäväisesti kankaan nähtyään haluavansa siitä jotain vaatetta. Siitä se ajatus sitten lähti ja tämmöinen mekkonen siitä tuli. Ruskea velour oli joku vanha jämätilkku ja jotenkin tuo huusi eteensä taskuja, niin tuli tehtyä muistaakseni ensimmäiset tämmöiset taskut.
Tätä ommellessa hurautin saumurilla nuppineulan yli niin lahjakkaasti, että molemmat terät taitaa olla entisiä ja nyt täytyy pärjätä hetki ilman saumuria :(
Josko tuo mies sais vanhat terät teroitettua töissä, kun ei raskisi uusia nyt ostaa.
Alkoi haaveiluttaa taas vaihteeksi uutta saumuria.. kummasti aina kun tuon kans tulee jotain ongelmaa eteen (vaikkakin tällä kertaa ihan itse aiheutettua).

Kissakin ihastui mekkoon, kaipa se tunnisti lajitoverinsa =D